Sähkömarkkinoiden toiminta
Kilpailuttaja.fi sivustolla voit vertailla sähkön hintaa ja löytää itsellesi edullisimman sähkösopimuksen »
Sähkön kuluttajahinnat määräytyvät viime kädessä paikallisen kilpailutilanteen mukaan. Yleiseen hintatasoon vaikuttavat myös sähköpörssin hinnat sekä sähköyhtiöiden tuotantorakenne. Ohessa on kuvattu Suomen asemaa osana pohjoismaisia sähkömarkkinoita sekä tuotantorakenteen merkitystä tuotantokustannusten määräytymisen suhteen.
Pohjoismaiset sähkömarkkinat
Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska muodostavat yhteispohjoismaiset sähkömarkkinat, joilla kilpailu on vapaata. Noin kolmannes sähkön kulutuksesta kaupataan pohjoismaisen sähköpörssi Nord Poolin kautta. Koska pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla tuotetaan erittäin paljon sähköä vesivoimalla, vaikuttavat veden riittävyys sekä Norjan ja Ruotsin vesivoiman tuotannon suuret vaihtelut merkittävästi markkinoihin. Suuret hinnanvaihtelut sähköpörssissä ovat markkinoille tyypillisiä.
Sähköpörssin toiminta lisää maiden välistä sähkönvaihtoa ja hintatasojen yhtenäistymistä. Kehitys johtanee tilanteeseen, jossa fyysisen sähkökaupan puolella säilyy erillisiä hinta-alueita. Näiden alueiden spot-kaupassa muotoutuvaan hintaan perustuvia finanssituotteita ostetaan ja myydään sähköpörssin kautta.
Nord Poolin fyysisen sähkön vaihto on noin 2/3 pohjoismaissa käytetystä sähköstä. Finanssimarkkinoilla käydyn kaupan volyymi on moninkertainen fyysiseen sähkökauppaan verrattuna.
Kaikki sähköyhtiöt eivät ole suoraan riippuvaisia pörssihinnoista. Ne voivatkin halutessaan hinnoitella tuotteensa omien tuotantokustannustensa mukaan.
Sähköntuotannon ja -hankinnan nykyrakenne
Suomessa on monipuolinen sähkön tuotantorakenne, jossa hyödynnetään useita eri energialähteitä. Tärkeimmät sähköntuotannon energialähteet ovat ydinvoima, vesivoima, kivihiili, maakaasu, puupolttoaineet, turve sekä öljy.
Suomessa on noin 400 voimalaitosta. Monipuolinen ja hajautettu tuotanto lisää sähkön hankinnan varmuutta. Yleisimmät voimalatyypit ovat sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset, lauhdevoimalat sekä vesivoimalat. Lisäksi tuontisähkö on merkittävä osa energian hankintaa.
Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa vajaa puolet sähköenergiasta tuotetaan teollisuuden voimalaitoksissa ja reilu puolet yhdyskuntien kaukolämpövoimalaitoksissa. Lähes 80 prosenttia kaukolämmön tuotannosta perustuu yhteistuotantoon.
Lauhdevoimalaitokset tuottavat sähköä höyry- ja kaasuturbiineilla eri polttoaineita käyttäen. Ydinvoima on polttoainekustannuksiltaan edullisin lauhdevoiman tuotantomuoto, joten se soveltuu ympärivuotiseen perusvoiman tuotantoon. Hiilellä, maakaasulla, turpeella ja öljyllä tuotettavan lauhdesähkön kustannuksista muodostavat polttoainekustannukset suurimman osan. Turvetta lukuun ottamatta nämä polttoaineet on tuotava Suomeen ulkomailta.
Vesivoiman tuotantomäärä vaihtelee vuositasolla vesitilanteen mukaan. Vesivoima on ympäristöystävällinen ja kohtuuhintainen tuotantomuoto.
Sähköä tuodaan Suomeen Ruotsista, Norjasta sekä Venäjältä.
Sähköyhtiöiden tuotantorakenne voi poiketa toisistaan merkittävästi. Tuotantomuotojen kustannuseroista johtuen jotkut yhtiöt pystyvät myymään sähköä keskimääräistä edullisemmin. Kuluttajan kannattaa hyödyntää yhtiöiden välisiä hintaeroja kilpailuttaessaan sähkönsä.
Sähkömarkkinoita säädellään sähkömarkkinalailla sekä sen nojalla annetuilla säädöksillä.
Kilpailuta sähkösopimuksesi nyt helposti laskurillamme »