Tuulivoima Suomessa – nykytilanne, vaikutukset ja ennusteet

Tuulivoima on viime vuosina kasvanut Suomessa nopeammin kuin mikään muu sähköntuotantomuoto ja se kattaa jo nyt noin neljäsosan maamme energiantuotannosta. Lisääntyvä tuulivoima tuo mukanaan sekä hyötyjä että haittoja, jotka vaikuttavat muun muassa sähkön hintaan, Suomen energiaomavaraisuuteen sekä maamme luontoon.

Tässä artikkelissa teemme katsauksen siihen, mikä on tuulivoiman tilanne tällä hetkellä, miten se näkyy yhteiskunnassa ja mitä tulevaisuudessa voi odottaa.

Keskeiset nostot

• Tuulivoiman nopeaa kasvua selittävät edulliset kustannukset ja teknologian kehittyminen, joka mahdollistaa suuremmat ja tehokkaammat voimalat.
• Suomen tuulivoimakapasiteetti voi jopa kaksin- tai kolminkertaistua vuoteen 2030 mennessä.
• Vaikka tuulivoima voi alentaa sähkön hintaa tuulisina päivinä, se lisää myös hintavaihtelua ja kuormittaa sähköverkkoa

Tuulivoiman nykytila Suomessa

Kuinka paljon tuulivoimaa Suomessa on vuonna 2025?

Vuonna 2025 kesäkuun loppuun mennessä Suomen tuulivoimaloiden määrä oli jo 1 920, joiden yhteenslaskettu maksimiteho oli tuolloin 8 902 megawattia. Voimaloiden määrä on liki viisinkertaistunut kymmenessä vuodessa.

Tuulivoimaloiden koko sähköntuotannon arvioidaan asettuvan vuonna 2025 yli 20 TWh:iin ja se kattaa siten jo noin neljänneksen koko Suomen sähköstä ja kulutuksesta. Suomessa tuulivoima onkin jo maan toiseksi suurin energiantuontantotapa ydinvoiman jälkeen.

Pääsyy tuulivoiman nopealle rakentamisen lisääntymiselle ovat sen halvat kustannukset. Suurin osa tuulivoiman kustannuksista muodostuu suunnittelu- ja rakennusvaiheessa ja vuoden 2019 jälkeen suurin osa tuulivoimalaoista on rakennettu täysin markkinaehtoisesti ilman valtion tukea.

Paljonko tuulivoima tuottaa tällä hetkellä – reaaliaikainen tuotanto

Sähkön tuotantoa ja dataa kuvataan megawateilla (MW), megawattitunneilla (MWh) ja terawattitunneilla (TWh). Mutta mitä nämä tarkoittavat?

• Megawatti (MW) kertoo hetkellisen tuotantotehon eli esimerkiksi kuinka paljon sähköä voimalaitos tuottaa tällä hetkellä. Megawatti on siis vain nopea tilannekuva, eikä kerro tuotannon kokonaismäärää pitkältä ajalta. Esimerkiksi alkutalven aikana tuulivoiman kuukausituotannon keskiarvo on ollut noin 2 900 MW.
• Megawattitunti (MWh) kuvastaa energiamäärää, eli käytännössä miten paljon sähköä on tuotettu tai kulutettu tiettynä aikana.
• Terawattitunti (TWh) tarkoittaa miljoonaa megawattituntia. Siksi sitä käytetään kuvastamaan tuotantotehoa silloin, kun puhutaan suurista kokonaisuuksista, kuten koko Suomen vuotuisesta sähköntuotannosta.

Lue myös: Mikä on kilowattitunti?

Tuulivoiman nimellisteho, eli teoreettinen maksimiteho, on Suomessa 8 902 megawattia. Teoriassa tuulivoiman tuotantoteho voi siis hetkellisesti olla mitä tahansa nollan ja täyden 8 920 MW kapasiteetin välillä.

Käytännössä tuotanto ei kuitenkaan ole koko maan alueella koskaan nolla, eikä koskaan täydessä kapasiteetissa. Tuulivoima on hyvin sääriippuvaista ja siten vaihtelevaa, minkä takia sen tuotantoteho voi vaihdella paljon lyhyessäkin ajassa.

Tuulivoiman tuotannon vaihtelu:

• Minuuttitaso: nopeaa vaihtelua ja yhden voimalan teho voi muuttua minuuteissa, ja ajoittain jopa sekunneissa, 1–10 % nimellistehosta. Kokonaisen tuulipuiston teho puolestaan vaihtelee tasaisemmin.
• Tuntitaso: suurta mutta tasaisempaa vaihtelua. Kokonaisen tuulipuiston vaihtelu voi olla jopa 20–50 % tunnissa. Koko Suomen alueella vaihtelu on tasaisempaa.
• Vuorokausitaso: tuotanto voi muuttua merkittävästi ja koko Suomen tuulivoiman tuotanto voi vaihdella vuorokaudessa jopa 70–90 %.

Missä tuulivoimalat sijaitsevat Suomessa?

Suomen tuulivoiman tuotannon suurimmat alueet ovat järjestyksessä Pohjois-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa. Näille samoille alueille myös rakennetaan tuulivoimaa jatkuvasti lisää.

Tuulivoimaloita on kuitenkin noussut myös Keski-Suomen kuntiin, kuten Kyyjärvelle ja Karstulaan, sekä Satakuntaan Eurajoelle ja Poriin.

Suomen suurimmat tuulivoimakunnat ja kapasiteetit:

• Närpiö: 581,2 MW
• Pyhäjoki: 548,2 MW
• Kalajoki: 541,2 MW
• Kristiinankaupunki: 532,35 MW
• Kurikka: 465,22 MW

Tuulivoiman alueelliseen jakaumaan on useita syitä, kuten:

• Suomen tuulisimmat alueet sijaitsevat Pohjanlahden rannikolla
• Avoimet pelto- ja rannikkotasangot ovat ihanteellisia tuulivoimaloille
• Alueilla on vähemmän asutusta, joten luvitusprosessit ovat helpompia
• Sähköverkko on jo valmiina – Fingridin runkoverkkoon lyhyt matka, joten uudet tuulipuistot voidaan liittää verkkoon kustannustehokkaasti

Tuulivoiman kasvu viime vuosina

Tuulivoiman kapasiteetti on kasvanut Suomessa vauhdilla ja uusien voimaloiden rakentaminen on edennyt jopa suunnitelmia nopeammin. Vielä vuonna 2010 tuulivoimalat tuottivat sähköä vain noin 300 gigawattituntia, kun nykyään luku on jo 20 TWh (20 000 GWh​).

Syyt tuulivoiman määrän nopealle kasvulle:

• Edullisin tapa rakentaa uutta sähköntuotantokapasiteettia
• Tuotantokustannukset ovat laskeneet ja voimalat voidaan rakentaa ilman valtion tukea – ensimmäiset markkinaehtoiset tuulivoimalat rakennettiin vuonna 2019
• Tuotannon raaka-aine on ilmaista ja loputonta
• Teknologia on kehittynyt nopeasti

Etenkin teknologiset edistysaskeleet ovat vieneet tuulivoimaa nopeasti eteenpäin. Nykyiset tuulivoimalat ovat entistä suurempia ja ne tuottavat aiempaa enemmän sähköä. Samalla voimaloiden käyttöikä on pidentynyt jopa kymmenellä vuodella ja nykyisten uusien voimaloiden uskotaan kestävän jopa 30 vuotta.

Tuulivoiman tuotanto ja sähkön hintavaikutus

Miten tuulivoiman tuotanto vaihtelee?

Tuulivoima on äärimmäisen sääriippuvaista ja siksi sen tuotannon määrä vaihtelee paljon muun muassa vuodenaikojen mukaan:

• Talvi: tuotanto keskimäärin suurinta, koska matalapaineet ja isot lämpötilaerot luovat voimakkaita tuulia.
• Kevät: tuotanto on kohtalaista ja vaihtelevaa, koska meri on talven jäljiltä kylmä, mutta ilman lämpötilat muuttuvat paljon.
• Kesä: tuotanto on matalinta, koska tuulen määrä on vähäinen johtuen korkeapaineesta ja heikoista paine-eroista.
• Syksy: tuotanto voimakasta, koska meri on vielä lämmin ja matalapainekausi alkaa.

Olosuhderiippuvuudestaan johtuen tuulivoiman käyttöaste, eli kapasiteettikerroin, on vain noin 30–40 %. Kapasiteettikerroin kertoo kuinka paljon voimala tuottaa vuodessa suhteessa sen teoreettiseen maksimikapasiteettiin.

Käyttöastetta heikentävät useat tekijät, jotka saavat tuulivoimalan pysähtymään. Tyynellä säällä voimala on pysähdyksissä, mutta voimala on pysähdyksissä myös liian kovalla tuulella.

Vaikutus sähkön hintaan – hyödyt ja riskit

Tuulivoima vaikuttaa ajoittain paljon sähkön hintaan. Tämä johtuu siitä, että tuulivoiman toiminta nojaa luonnonvoimiin, eli sen tuotantoa ei voi tarpeen mukaan lisätä tai laskea. Voimalat tuottavat sähköä silloin, kun olosuhteet ovat siihen otolliset.

Koska tuulivoiman tuotannon määrää ei ole juuri mahdollista kontrolloida, se aiheuttaa markkinoille toisinaan jopa negatiivisia sähkön hintoja. Tämä johtuu siitä, että välillä tuulivoimaa tuotetaan enemmän kuin mitä sitä kulutetaan, mikä voi laskea hinnan jopa miinukselle.

Tuulivoimasta voi katsoa olevan sähkön hinnoille ja koko sähköjärjestelmälle sekä hyötyä että haittaa:

Hyödyt:

• Tuulisella päivällä runsas tuulivoiman tuotanto laskee pörssisähkön hintaa
• Kuluttajat voivat säästää sähkölaskuissa ja jopa hyödyntää negatiivisia hintoja

Haitat:

• Sekä runsas että matala tuotanto lisäävät sähkön hintaheilahtelua. Tämä voi tehdä sähkön hintakehityksestä vaikeasti ennustettavaa.
• Kuormittaa sähköjärjestelmää, koska joustavampia energiantuotantotapoja, kuten vesivoimaa, täytyy säätää tuulivoiman vaihteluiden mukaan

Tuulivoiman hyödyt

Ympäristöhyödyt – päästötön ja kotimainen sähkö

Tuulivoiman tuotanto on käytännössä päästötöntä: se ei vaadi polttoainetta ja tuotannon raaka-aine on ikuista ja ilmaista.

Myös tuulivoiman koko elinkaaripäästöt ovat hyvin matalat ja verrattavissa ydinvoimaan. Aurinkosähköön ja maakaasuun verrattuna tuulivoiman elinkaaripäästöt ovat puolestaan selvästi pienemmät.

Tuulivoima tukee Suomen sähköntuotantoa erinomaisesti ja tarjoaa uuden tavan tuottaa puhdasta energiaa. Samalla se vähentää tuontisähkön tarvetta ja parantaa maamme omavaraisuutta.

Tuulivoiman hyödyt kunnille ja alueille

Tuulivoimalat ovat herättäneet viime vuosina paljon keskustelua eri alueilla, mutta sekä koko Suomi että monet pienet alueet voivat saada niistä tärkeää hyötyä.

Kiinteistöverotulot

Tuulivoimaloista kertyy kiinteistöverotuloja, jotka voivat olla merkittävä lisätulo pienille kunnille. Esimerkiksi Pyhäjoella ja Lestijärvellä tuulipuistojen kiinteistöverot ovat kasvattaneet kuntien kassaa sadoilla tuhansilla euroilla vuodessa.

Työpaikat

Tuulivoimahankkeet luovat työpaikkoja voimaloiden rakentamisen, huollon ja ylläpidon kautta. Yhden tuulipuiston rakentaminen voi työllistää kymmeniä tai jopa satoja henkilöitä. Valmistumisen jälkeen puistojen ylläpito vaatii pysyvää työvoimaa.

Maanvuokrat maanomistajille

Tuulivoimayhtiöt vuokraavat maata tuulipuistoja varten, mikä tuo vuokratuloa paikallisille maanomistajille. Tämä voi auttaa maanomistajia monipuolistamaan tulojaan.

Alueelliset investoinnit

Tuulivoimahankkeet voivat lisätä investointeja paikalliseen infrastruktuuriin. Esimerkiksi tuulivoimatoiminnan takia tuulivoimayhtiöt voivat investoida paikallisiin teihin ja sähköverkkoihin, mikä hyödyttää koko aluetta.

Suomen kilpailukyky ja teollisuuden sähköntarve

Maailma sähköistyy vauhdilla, joten energian tarve kasvaa globaalisti. Tuulivoimalla on kehityksessä keskeinen rooli, koska se on päästötön energianlähde, jota on mahdollista rakentaa nopeasti.

Esimerkiksi Suomeen suunnitellut datakeskukset tarvitsevat paljon sähköä. Tuulivoiman rakentaminen auttaa Suomea lisäämään vaadittua tuotantokapasiteettia nopeasti.

Muiden energian tuotantotapojen rakentaminen on selvästi hitaampaa: ydinvoiman rakentaminen voi viedä jopa vuosikymmeniä, vesivoimaa ei voida rakentaa Suomeen lisää ja aurinkovoima on Suomen olosuhteissa suuressa mittakaavassa varsin tehotonta.

Tuulivoima auttaa myös vetytalouden kehitystä. Vedyn tuotantokustannuksista valtaosa muodostuu sähkön hinnasta, joten tuulivoima mahdollistaa vihreän vedyn tuotannon ja tukee yhteiskuntaa sähköistymisessä ja vihreässä siirtymässä.

Tuulivoiman haitat

Melu, välke ja maisemavaikutukset

Suuri osa tuulivoimaan kohdistuneesta kritiikistä liittyy niistä lähtevään meluun, koska tuulivoimalat tuottavat matalataajuuksista mekaanista ääntä. Melu voi häiritä lähimpiä asuinrakennuksia.

Korkeita tuulivoimaloita on myös kritisoitu negatiiviset maisemavaikutuksen myötä, sillä muuttavat alueen maisemaa pysyvästi. Korkeuden takia tuulivoimaloissa on myös lentoestevalot, jotka ovat välttämättömiä lentoturvallisuuden takia. Samalla ne kuitenkin näkyvät pimeällä kauas ja muuttavat erityisesti yömaisemaa.

Korkeat tuulivoimalat aiheuttavat myös niin sanottua varjovälkettä, jota syntyy, kun kun aurinko paistaa voimalan pyörivien lapojen läpi. Vilkkuva varjo voi näkyä esimerkiksi rakennusten sisällä tai pihapiirissä.

Tuulivoiman haittoja pyritään kuitenkin ehkäisemään viranomaisrajoituksilla sekä riittävillä etäisyyksillä lähimpiin asuinkiinteistöihin.

Sähköjärjestelmän haasteet

Tuulivoima aiheuttaa paikoin ongelmia myös koko sähköverkkoon, koska sen tuotantoteho vaihtelee. Tästä syystä niin sanotun säätövoiman tarve kasvaa. Säätövoimalla tarkoitetaan energiantuotantoa, jota pystytään säätämään nopeasti, kun sähköverkkoon tulee heilahtelua.

Samalla myös sähkön varastoinnin tarve kasvaa, koska tuulisella kelillä tuulivoima tuottaa sähköä enemmän kuin sitä on mahdollista käyttää. Sähköä varastoimalla tämä ylimääräinen sähkö on mahdollista ottaa talteen ja käyttää myöhemmin, mutta varastointiin ei ole vielä riittävää kapasiteettia.

Tuulipuistot aiheuttavat myös merkittäviä investointitarpeita alueille, joille niitä rakennetaan. Koska tuulivoima sijoittuu usein harvaan asutuille alueille, tarvitaan puistoja varten kokonaan uusia siirtoyhteyksiä.

Erityisesti sähkön siirto Pohjois-Suomen harvaan asutuilta alueilta Etelä-Suomen kulutuskeskuksiin vaatii vahvistamista, koska tuotanto on usein suurta ja samanaikaista, mutta sähkö täytyy silti pystyä siirtämään pois alueelta.

Maankäyttö ja paikalliset vaikutukset

Tuulivoiman rakentaminen vaatii merkittäviä maa-alueita, mikä on ongelma etenkin metsäisillä seuduilla. Yhden tuulipuiston rakentaminen voi vaatia kymmeniä tai paikoin jopa satoja hehtaareja metsäalaa.

Tuulivoimaloista voi olla paikallisesti haittaa myös puolustusvoimille. Tuulivoimalat voivat esimerkiksi häiritä sotilaallista valvontaa ja ilmapuolustusta. Tämä johtuu siitä, että pyörivät lavat voivat aiheuttaa esimerkiksi:

• tutkahäiriöitä
• katvealueita
• virheellisiä havaintoja

Tuulivoimalat voivat vaikuttaa myös kiinteistöjen arvoihin ja esimerkiksi lähellä tuulivoimalaa sijaitsevat kiinteistöt voivat menettää arvoaan. Vaikutus ei ole yksiselitteinen, koska kiinteistöjen arvoon vaikuttavat monet eri tekijät, eikä tuulivoimalan läheisyydestä voida vetää suoraa yhteyttä kiinteistön arvon kehitykseen.

Tuulivoiman tulevaisuus

Kuinka paljon tuulivoimaa Suomeen rakennetaan vuoteen 2030 mennessä?

Fingridin ja Suomen uusiutuvat ry:n skenaarioiden mukaan tuulivoiman määrä tulee kasvamaan merkittävästi vuoteen 2030 mennessä.

Esimerkiksi sähkön kulutuksen suurimman kasvun skenaariossa Suomen tuulivoimakapasiteetti kasvaa nykyisestä noin 9 000 MW kapasiteetista jopa 16 000 MW:iin. Tällöin tuulivoiman sähköntuotanto olisi noin 51 TWh, mikä on yli 2,5-kertainen määrä nykytilanteeseen verrattuna.

Myös maltillisemmissa arvioissa kasvu on nopeaa. Hitaamman kasvun skenaariossa tuulivoiman tuotantomäärä olisi 2030 luvulle tultaessa 42 TWh, mikä sekin olisi yli tuplasti suurempi kuin nykyinen 20 TWh määrä.

Pidemmän aikavälin ennusteet

Tuulivoima näyttelee tärkeää roolia myös pidemmän aikavälin tulevaisuusskenaarioissa, koska uusiutuvana energiamuotona sillä on keskeinen rooli vihreässä siirtymässä. Vihreään energiaan siirryttäessä tuulivoima on yksi tärkeimmistä teknologioista, koska se tuottaa sähköä ilman polttoainetta ja päästöjä.

Tuulivoiman tulevaisuuden potentiaalia lisää merituulivoima, jonka osuus on Suomessa nykyään vain noin prosentin luokkaa. Merituulivoiman lisääminen on kuitenkin suunnitelmissa ja Suomen uusiutuvat ry:n tavoitteiden mukaan merituulivoimaa rakennettaisi Suomeen 16 000 MW vuoteen 2040 mennessä.

Tulevaisuus tuonee mukanaan myös uusia tuulivoimateknologioita, kuten:

Kelluva merituulivoima: tuuliturbiineja, jotka rakennetaan kelluville perustuksille. Ei merenpohjaan kiinnitetyille perustuksille, kuten nykyinen merituulivoima.

Hybridivoimalat: yhdistävät kolme teknologiaa – tuuli, aurinko ja akut – samaan paikkaan, mikä mahdollistaa eri energiamuotojen toiminnan toisiaan tukien. Esimerkiksi talvella tuuli on voimakasta, mutta auringonpaiste heikkoa, ja vastaavasti kesällä tuuli on heikkoa, mutta auringonpaiste runsaampaa. Akkuvarastoilla ylituotantoa voidaan puolestaan säilöä ja käyttää myöhemmin, kun tuotanto on heikompaa.

Mitä tämä tarkoittaa sähkön hinnalle ja kuluttajille?

Tulevaisuudessa voi olla mahdollista hyödyntää tuulivoimaa tehokkaammin esimerkiksi akkuvarastojen avulla siten, että energiaa ei mene hukkaan. Tämä pienentää sähkön tuotannon riskejä, mikä voi laskea sähkön marginaalikustannuksia ja tuoda tulevaisuudessa sähkön hintaan laskupainetta.

Samalla sähkön hintavaihtelut voivat kuitenkin lisääntyä, koska tuulivoiman tuotanto on epätasaista. Tämä voi vaatia kuluttajilta suurempaa valmiutta kulutusjoustoon tai sähkönkäytön optimointiin.

Kaiken kaikkiaan energiamarkkinat ovat voimakkaassa murroksessa ja vain tulevaisuus näyttää, mihin suuntaan markkinat lopulta kehittyvät. Selvää lienee kuitenkin se, että perinteisistä fossiilisista polttoaineista pyritään pääsemään irti kiihtyvällä tahdilla.

Yleiset kysymykset tuulivoimasta (FAQ)

Miksi tuulivoimaa tarvitaan?

Koska se on ilmastoystävällinen ja kustannustehokas tapa tuottaa sähköä ilman päästöjä. Tuulivoimaa pystytään myös rakentamaan nopeasti lisää, minkä ansiosta sillä voidaan nopeasti paikata kasvavaa energiantarvetta.

Kuinka paljon tuulivoima laskee sähkön hintaa?

Tämä riippuu päivästä. Toisinaan tuulivoiman ylituotanto voi laskea hinnan jopa negatiiviseksi, mutta vaikutus vaihtelee kausittain.

Mistä näkee tuulivoiman reaaliaikaisen tuotannon?

Reaaliaikaista tuotantoa voi seurata Fingridin nettisivuilla osoitteessa: https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinainformaatio/tuulivoiman-tuotanto/

Miksi tuulivoimaa ei rakenneta Itä-Suomeen?

Koska Itä-Suomi on kaukana merialueista, joilla tuuli on voimakkaampaa.

Vaikuttaako tuulivoimala kiinteistöni arvoon?

Tuulivoimalla voi olla vaikutusta kiinteistön arvoon, mikäli voimala on hyvin lähellä. Muilta osin kiinteistöjen arvonvaihtelu on hyvin tapauskohtaista eikä tuulivoimalalla välttämättä ole siihen mitään vaikutusta.

Mitä tapahtuu tuulivoimaloille, kun ei tuule?

Ne eivät tuota sähköä. Tällöin tuotannon puutetta täytyy paikata muilla tuotantotavoilla.

Voiko tuulivoimala mennä rikki?

Kyllä. Tuulivoimala on kuitenkin suunniteltu kestämään kovia olosuhteita ja toimimaan vuosikymmeniä. Säännöllinen huolto ja vähentää merkittävästi rikkoutumisriskiä.

Yhteenveto

Tuulivoima on jo nyt keskeinen osa Suomen sähköjärjestelmää ja sen merkitys tulee vain kasvamaan tulevaisuudessa.

Tuulivoiman nopeaa lisäämistä tukee sen halpa hinta ja täysin päästötön energiantuotanto. Siihen sisältyy kuitenkin ihmisiin, eläimiin ja ympäristöön kohdistuvia haittavaikutuksia, jotka täytyy huomioida nopean kehityksen rinnalla.

Nykyisten ennusteiden mukaan tuulivoima tulee kuitenkin olemaan ydinvoiman kanssa Suomen sähköjärjestelmän kantavia rakenteita ainakin 2030 luvulle asti.

Jos itse haluat kotiisi nopeasti lisääntyvää ja nopeasti kehittyvää tuulivoimaa, kilpailuta sähkösopimus ja hyödynnä kotimaisen tuulivoiman tuottama edullinen energia.