Sähköntuotanto Suomessa – Mistä käyttämämme sähkö on peräisin?

Sähköntuotanto Suomessa perustuu monipuoliseen energialähdevalikoimaan ja huolellisesti suunniteltuun sähköjärjestelmään, jossa Fingrid toimii kantaverkon ylläpitäjänä. Tämä verkosto koostuu voimalaitoksista, kantaverkosta sekä jakeluverkoista.

Verkosto ulottuu myös yli rajojen Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan ja Viroon. Ymmärtämällä, mistä käyttämämme sähkö on peräisin, voit tehdä kestävämpiä valintoja ja vaikuttaa omalta osaltasi ilmastotavoitteisiin.

Tässä artikkelissa käymme läpi Suomen sähköntuotantoa energialähteittäin ja tarkastelemme, miten Suomi on matkalla kohti fossiilivapaata energiantuotantoa.

Ydinvoima – Suomen suurin sähkönlähde

Ydinvoima on Suomen sähköntuotannon kulmakivi. Vuonna 2023 noin 41 % Suomessa tuotetusta sähköstä oli peräisin ydinvoimaloista. Se tekee ydinvoimasta maan suurimman yksittäisen energialähteen.

Ydinvoima tuottaa suuria määriä sähköä tasaisesti ympäri vuorokauden, toisin kuin esimerkiksi tuuli- tai aurinkovoima, joiden tuotanto vaihtelee säästä riippuen.

Suomessa on neljä toimivaa ydinreaktoria: kaksi Loviisassa ja kaksi Olkiluodossa. Lisäksi vuonna 2023 käyttöön otettu Olkiluoto 3 on lisännyt merkittävästi Suomen omavaraisuutta sähkön suhteen. Ydinvoimalat on liitetty kantaverkkoon.

Ydinvoiman etuihin kuuluu myös se, että se on lähes päästötöntä sähköntuotantoa. Tämä tekee siitä keskeisen osan Suomen tavoitetta saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Ydinenergiaa ei kuitenkaan tuoteta hetkessä – sen säätely ja valvonta ovat tarkkoja, ja rakentaminen kallista sekä aikaa vievää. Siksi sen rinnalle tarvitaan myös joustavampia ja nopeasti reagoivia tuotantomuotoja.

Vesivoima – uusiutuvaa ja säädettävää energiaa

Vesivoima on perinteinen ja vakaa osa Suomen sähköntuotantoa. Vuonna 2023 noin 21 % Suomessa tuotetusta sähköstä saatiin vesivoimaloista. Vaikka osuus ei ole yhtä suuri kuin ydinvoiman, vesivoiman rooli on erityisen tärkeä silloin, kun sähkön kysyntä vaihtelee nopeasti.

Vesivoimaa tuotetaan pääasiassa Pohjois- ja Itä-Suomen vesistöissä, joissa sijaitsee suurin osa maan vesivoimaloista. Tuotanto riippuu sateista ja vesivarannoista, mutta toisin kuin tuuli- tai aurinkovoima, vesivoimaa voidaan varastoida patoaltaisiin ja käyttää silloin, kun sähköä todella tarvitaan.

Fingridin kantaverkko yhdistää vesivoimalat osaksi koko maan sähköjärjestelmää. Tämä mahdollistaa sen, että vesivoimalla voidaan nopeasti vastata äkillisiin kulutuspiikkeihin ja tasapainottaa sähköjärjestelmää – esimerkiksi aamuisin, kun ihmiset heräävät ja sähkönkulutus kasvaa hetkessä.

Vesivoima on myös uusiutuvaa ja lähes päästötöntä, mikä tekee siitä ekologisesti kestävän vaihtoehdon. Lisäksi vesivoimalat ovat pitkäikäisiä ja niiden käyttökustannukset ovat matalia, vaikka rakentaminen alun perin vaatiikin suuria investointeja.

Yhdessä ydinvoiman kanssa vesivoima muodostaa sähköntuotannon vakaimman perustan Suomessa – ja on siksi tärkeä osa jokaisen suomalaisen kodin sähkön alkuperää.

Tuulivoima – nopeasti kasvava energiamuoto

Tuulivoima on Suomen nopeimmin kasvava sähköntuotantomuoto. Vielä muutama vuosi sitten sen osuus oli pieni, mutta vuonna 2023 tuulivoiman osuus nousi jo lähes 19 %:iin koko maan sähköntuotannosta. Se on jo ohittanut vesivoiman määrällisesti ja jatkaa kasvuaan uusien tuulipuistojen valmistuessa etenkin Pohjanmaalle, Lappiin ja rannikkoalueille.

Tuulivoiman etu on sen uusiutuvuus ja päästöttömyys. Kun tuulee, sähköä syntyy ilman polttoaineita tai hiilidioksidipäästöjä. Ongelmana on kuitenkin vaihteleva tuotanto: välillä tuulee paljon, välillä ei juuri lainkaan. Tämän vuoksi tuulivoima ei yksin riitä varmistamaan tasaista sähkönsaantia.

Tuulivoima tarvitsee tuekseen säätökykyisiä tuotantomuotoja, kuten vesivoimaa tai sähkövarastoja. Tulevaisuudessa myös älykäs kulutuksen ohjaus ja sähkön varastointi voivat parantaa sen hyödynnettävyyttä.

Tuulivoima on tärkeä osa Suomen vihreää siirtymää. Se tarjoaa suuren mahdollisuuden vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja lisätä kotimaista, uusiutuvaa energiantuotantoa – kunhan muistamme sen luonteeseen kuuluvan vaihtelevuuden.

Biomassa ja biopolttoaineet

Biomassaan ja biopolttoaineisiin perustuva sähköntuotanto kattaa noin 15 % Suomen sähköntuotannosta (2023). Se on merkittävä osa Suomen energiajärjestelmää, erityisesti siksi, että se hyödyntää kotimaisia polttoaineita ja mahdollistaa sähköntuotannon säädettävyyden, toisin kuin monet muut uusiutuvat tuotantomuodot.

Biomassaa saadaan pääasiassa metsäteollisuuden sivuvirroista, kuten kuoresta, purusta ja mustalipeästä. Lisäksi sähköä tuotetaan muun muassa hakkeella, peltobiomassalla ja erilaisilla jäteperäisillä polttoaineilla. Biopolttoaineita voidaan polttaa kaukolämpö- ja sähkölaitoksissa, jolloin tuotetaan sähköä ja lämpöä samanaikaisesti (CHP-tuotanto).

Biomassaan perustuvan sähköntuotannon etuna on sen säädettävyys ja varastoitavuus. Toisin kuin tuuli- tai aurinkovoima, biomassa voidaan polttaa tarpeen mukaan, mikä auttaa tasaamaan sähköjärjestelmän vaihteluita.

Biopolttoaineisiin liittyy kuitenkin myös haasteita. Vaikka ne ovat pääsääntöisesti uusiutuvia, polttaminen tuottaa päästöjä – tosin huomattavasti vähemmän kuin fossiiliset polttoaineet. Lisäksi biomassan laajamittainen käyttö vaatii tehokasta logistiikkaa ja voi aiheuttaa paineita metsien käytölle.

Biomassa ja biopolttoaineet täydentävät Suomen sähköntuotannon kokonaisuutta tarjoamalla joustavaa ja kotimaista tuotantoa etenkin silloin, kun sääriippuvaiset tuotantomuodot eivät yksin riitä. Ne toimivat myös varavoimana talven huippukulutuksen aikana ja osana Suomen huoltovarmuutta.

Aurinkovoima – potentiaalia myös Suomessa

Aurinkovoiman osuus Suomen sähköntuotannosta oli noin 1,5 % vuonna 2023, mutta sen kasvu on ollut nopeaa erityisesti pientuotannon ja yritysinvestointien myötä. Vaikka aurinkovoima on vielä marginaalinen tuotantomuoto, sen merkitys kasvaa vuosi vuodelta.

Aurinkosähköä tuotetaan hajautetusti – kotitalouksissa, maatiloilla ja yrityskiinteistöissä – ja yhä useammin myös teollisissa mittakaavoissa. Suomeen on rakennettu useita suuria aurinkopuistoja, ja verkkoon liitetyn aurinkovoima kapasiteetin määrä on kasvanut voimakkaasti. Suomeen oli vuoden 2023 lopussa asennettu yli 800 MW:n edestä aurinkosähkökapasiteettia.

Aurinkovoiman etuja ovat sen päästöttömyys, hajautettavuus ja nopeasti skaalautuva asennus. Paneelit eivät aiheuta melua, eivätkä ne tuota käytössä lainkaan hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi aurinkosähkö vähentää kuluttajan ostosähkön tarvetta ja helpottaa verkon kuormitusta erityisesti kesäaikaan.

Haasteena aurinkovoimassa on sääriippuvuus ja epätasainen tuotanto. Suomessa tuotanto painottuu kevääseen ja kesään, jolloin säteilyä on eniten, mutta samalla sähkön kulutus on pienimmillään. Talvikuukausina, jolloin kulutus on suurimmillaan, aurinkosähkön tuotanto jää hyvin vähäiseksi.

Aurinkovoima toimii erinomaisesti osana hajautettua energiantuotantoa, mutta sen tehokas hyödyntäminen edellyttää sähköverkon älykkyyttä, varastointiratkaisuja ja kulutuksen joustavuutta. Se ei yksin ratkaise Suomen energiantarvetta, mutta tukee vahvasti kestävää kehitystä ja energiajärjestelmän monipuolistamista.

Muut energialähteet (fossiiliset polttoaineet ja turve)

Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen merkitys sähköntuotannossa on vähentynyt merkittävästi viime vuosina. Vuonna 2023 niiden osuus oli enää noin 6 % koko Suomen sähköntuotannosta. Tästä osuudesta suurin osa tuli kivihiilestä ja maakaasusta, kun taas turpeen käyttö on romahtanut verrattuna 2010-luvun alkuvuosiin.

Kivihiili on perinteisesti ollut tärkeä polttoaine erityisesti kaukolämmön ja sähkön yhteistuotannossa, mutta se on erittäin päästöintensiivinen. Maakaasu puolestaan palaa kivihiiltä puhtaammin, mutta on silti fossiilinen polttoaine, jonka käyttö aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä ja riippuvuutta tuontienergiasta.

Turve on kotimainen mutta ympäristön kannalta ongelmallinen energialähde, sillä sen elinkaaripäästöt ovat kivihiilen luokkaa. Lisäksi se heikentää soiden hiilinieluja. Turpeen energiakäytön alasajo on ollut kansallinen tavoite, ja vuoteen 2030 mennessä se aiotaan käytännössä lopettaa lähes kokonaan.

Näitä tuotantomuotoja käytetään nykyään pääosin huippu- ja varavoimana, esimerkiksi kulutushuippujen aikana talvella tai tuotantohäiriöiden yhteydessä. Ne ovat osa huoltovarmuuden takaamista, mutta eivät enää Suomen sähköntuotannon selkäranka.

Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen alasajo heijastaa Suomen ilmastotavoitteita, joiden mukaan sähköntuotannon on oltava päästötöntä 2030-luvulla. Näiden energialähteiden rooli kutistuu vuosi vuodelta, kun uusiutuvat energialähteet ja ydinvoima ottavat yhä suuremman osuuden sähköntuotannosta.

Suomen sähkönkulutus – mihin sähköä käytetään?

Suomessa sähköä kuluu eniten teollisuudessa, palveluissa ja kotitalouksissa. Suurin yksittäinen sähkönkuluttaja on raskas teollisuus, erityisesti metsä- ja metalliteollisuus, jotka vaativat paljon sähköä prosessointiin ja valmistukseen. Nämä sektorit muodostavat yli 40 % koko maan sähkönkulutuksesta.

Kotitalouksien osuus sähkönkulutuksesta on noin neljännes. Sähköä käytetään lämmitykseen, käyttöveden lämmittämiseen, valaistukseen, kodinkoneisiin ja viihdelaitteisiin. Erityisesti sähkölämmitys ja lämmin käyttövesi nostavat kulutusta kylminä kuukausina. Talvikuukausina koko maan sähkönkulutus kasvaa merkittävästi, ja kulutushuiput osuvat pakkasjaksoihin, josta johtuen myös sähkön hinta voi nousta.

Palvelusektorilla sähköä kuluu esimerkiksi kiinteistöjen lämmitykseen, jäähdytykseen ja valaistukseen. Kauppakeskukset, sairaalat ja julkiset rakennukset ovat merkittäviä tekijöitä Suomen sähkönkulutuksessa.

Fingridin mukaan vuoden 2023 kokonaiskulutus suomessa oli noin 81 terawattituntia (TWh). Kulutus vaihtelee voimakkaasti vuorokaudenajan ja vuodenajan mukaan.

Kuinka Suomessa pyritään fossiilittomaan sähköntuotantoon?

Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä, ja tämä edellyttää merkittäviä muutoksia sähköntuotannon rakenteessa. Tavoitteena on siirtyä pois fossiilisten polttoaineiden, kuten kivihiilen, maakaasun ja turpeen käytöstä. Nämä korvataan uusiutuvilla energialähteillä sekä ydinvoimalla, joka ei tuota hiilidioksidipäästöjä.

Fossiiliton sähköntuotanto on Suomessa jo pitkällä. Vuonna 2023 noin 90 % kotimaisesta sähköntuotannosta oli päästötöntä, ja uusiutuvien osuus oli lähes 50 %. Suurimman osan tästä muodostavat tuulivoima, vesivoima ja bioenergia.

Sähköntuotannon vaihteluiden tasapainottamiseen kehitetään myös energian varastointiratkaisuja, kuten akkuvarastoja ja vetyteknologiaa. Näillä pyritään varmistamaan sähkön saatavuus myös silloin, kun esimerkiksi tuuli- tai aurinkovoimaa ei ole saatavilla.

Lisäksi Suomi on osa pohjoismaista sähkömarkkinaa, jossa sähköä siirretään rajojen yli. Tämä mahdollistaa tehokkaamman uusiutuvan energian hyödyntämisen koko alueella ja tukee siirtymää kohti fossiilitonta energiajärjestelmää.

Miten voit vaikuttaa sähkön alkuperään kuluttajana?

Vaikka et itse tuottaisi sähköä, voit silti vaikuttaa siihen, mistä sähkösi on peräisin. Yksi tehokkaimmista keinoista on valita vihreä sähkösopimus, jonka myötä käyttämäsi sähkö tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä, kuten tuuli-, vesi- tai aurinkovoimalla. Useimmat sähköyhtiöt tarjoavat vaihtoehtoja, joissa alkuperä on tarkkaan jäljitettävissä ja sertifioitu.

Toinen tapa vaikuttaa sähkön alkuperään on pienentää omaa sähkönkulutustaan. Tämä onnistuu helposti valitsemalla energiatehokkaita kodinkoneita, optimoimalla lämmitystä ja sammuttamalla turhat sähkölaitteet. Esimerkiksi ilmalämpöpumppu, LED-valaistus ja älykkäät termostaatit voivat merkittävästi vähentää kulutusta – ja samalla myös sähkölaskua.

Monet suomalaiset kotitaloudet ovat ryhtyneet tuottamaan omaa sähköään. Aurinkopaneelit ovat yleistyneet etenkin omakotitaloissa, ja ylimääräinen sähkö voidaan jopa myydä takaisin verkkoon. Tämä tekee kuluttajasta aktiivisen osan sähkömarkkinaa.

Kilpailuttamalla voit vaikuttaa itse!

Helppo tapa edistää vastuullista energiankäyttöä on sähkösopimuksen kilpailuttaminen. Valitsemalla edullisen ja ekologisen vaihtoehdon tuet niitä toimijoita, jotka investoivat päästöttömään tuotantoon.

Kilpailuta sähkösopimus ja valitse ekologisempi sähkö jo tänään!

Haluatko säästää sähkölaskussa ja samalla tukea ympäristöystävällistä sähköntuotantoa Suomessa? Kilpailuta sähkösopimuksesi helposti ja löydä juuri sinulle sopivin ja ekologisin vaihtoehto. Älä maksa turhasta – ota ohjat käsiisi ja valitse fiksusti!

Saatat pitää myös näistä artikkeleista:

• Paljonko lämmitys kuluttaa sähköä? Vinkit säästöihin
  Lue kuinka kodin lämmitys vaikuttaa sähkölaskuusi ja miten voit säästää.
• Omakotitalon sähkönkulutus – Mitkä ovat suurimmat sähkösyöpöt?
  Selvitä mitkä laitteet ahmivat eniten sähköä ja miten kulutusta voi leikata.
• Yösähkö – Näin hyödynnät halpaa sähköä tehokkaasti
  Käytä sähköä silloin, kun se on edullisinta ja säästä selvää rahaa.
• Sähkölasku – Usein kysytyt kysymykset
  Mistä sähkölasku koostuu, miten sitä voi tulkita ja milloin kannattaa tehdä muutoksia sopimukseen?